Täällä juhlitaan parhaillaan suurta intialaista juhlaa, Diwalia. Avajaiset olivat sunnuntaina 24.10 ja itse päätapahtuma on 5.11. Jo pelkästään avajaisissa oli arviolta 35 000 henkeä ja ohjelmassa oli mm. esityksiä, koristevalojen sytytys ja iso ilotulitus.
Ja sitten toisiin asioihin ja uusiin kommelluksiin. Poikaystäväni oli tarkoitus lentää Lontooseen torstaina, mutta lakon takia lento siirrettiin maanantaille eli eiliselle. Uusi lento siis järjestyi, mutta juuri ennen lähtöä ilmoitettiin, että yksi itsetuhoinen lintu oli päättänyt tunkea itsensä lentokoneen turbiiniin. Tällä välin Tiina oli jo puolivälissä matkalla Lontooseen ja tiedon saatuaan pääsi viljelemään perkeleitä toisille bussikansalaisille. Nooh, jälleen järjestyi onneksi uusi lento, joka jopa pääsi perille asti. Lontoossa piti matkustaa pieni pätkä metrolla ja johan yksi itsetuhoinen ihminen oli päättänyt siirtyä kauniimmille laidunmaille sillä seurauksella, että asema jolle olimme menossa oli kokonaan suljettu. Tästä toki saimme tiedon vasta siinä vaiheessa kun olimme jo metrossa... Vihdoin ja viimein pääsimme junaan kohti Leicesteriä - runsaat kolme minuuttia ennen lähtöaikaa. Onneksi ei tullut kiire! Ja toki juna oli niin täyteen buukattu, että juuri polvioperoitu mies ja sievästi vittuuntunut nainen istuivat ravintolavaunun lattialla. Pimeetä oli kuin perkeleessä ja kuulutuksia ei ollut minkäänlaisia, mutta kuin ihmeen kaupalla päästiin oikealla pysäkillä pois.
Loppu hyvin, kaikki hyvin ja tästä reissusta saadaan nauraa vielä pitkän aikaa!
**lisäys**
Jotta elämä ei kävisi liian tylsäksi niin pankkiautomaatti imaisi poikaystävän ainoan pankkikortin. Pankin henkilökunta totesi tähän vain ykskantaan, että kortti on matkalla tuhottavaksi ja että toivottavasti onnistut saamaan rahaa jostakin.
6 kommenttia:
Haha.. teiltä nyt ei paljon muuta voikaan odottaa ;) Ootte sen verran tapahtuma-alttiita tyyppejä..
Terkkuja sille partaisemmallekin osapuolelle ja viettäkää kiva viikkoa!
T: sis ja sen perhe
No niin, sillä lailla! Aina sattuu ja tapahtuu, ainakin matkaillessa. Mutta hyvä kun pääsitte perille.
t. Ä ja P
Voi ei, toi kuulostaa jo aika uskommattomalta. Mut jotenkin niin teiltä... ;) Vähän sama, ku mä lähdin Ranskaan viime keväänä. Ensin peruttiin lennot ja sit vielä juna lentokentältä Pariisiin. Siinä sitten olin keskellä yötä Pariisin lentokentällä eikä kukaan puhu englantia. No onneks mulle kävi yhtä onnellisesti, ku teille eli perille päästiin! Nauttikaa! Nikolle terkkuja! :) T.Enni
Mielenkiinnolla odotetaan mitä vielä voi sattua kun lähdetään huomenna Lontooseen muutamaksi päiväksi :D
EIKA! :D Ihan kun oisit jotenkin saannu mun epaonnenkirouksen sulle, sorry about that, bcs it feels like i am actually finally "lucky" compared to you..(puun koputus)
Voimia vastoinkaymisiin!
Lähetä kommentti