Mitä mukaan?

Joskus muutama kuukausi sitten vitsailin, että oliskos jo aika pakata. Minä kun tunnetusti olen mestari ottamaan mukaan kaiken mahdollisen ja mahdottoman, joten esimerkiksi viikonlopun mittaisella matkalla voi hyvinkin olla mukana monta laukullista tavaraa. Ihan vaan varmuuden vuoksi.

Nyt on kuitenkin enää parisen viikkoa lähtöön, joten pakkaaminenkin alkaa olla ajankohtainen asia. Mitä kaikkea sitä sitten ottaisi mukaan? Rajoituksena on tietenkin lentoyhtiön määräämä 20kg. Toisaalta miksi edes haluaisin raahata vanhoja ryysyjä mukanani kun vaihtoehtona on jättää ne kotiin ja samalla saada loistava tekosyy shoppailla määränpäässä sitten ihan kunnolla. On kuitenkin kolme asiaa, joita ilman en suostuisi lähtemään yhtään minnekään...

Ensimmäisenä on rakas rinkkani. Hyvä rinkka toimittaa samassa paketissa muun muassa laukun, tyynyn, peiton, sängyn ja tuolin virkoja, joten se on allekirjoittaneen mielestä huomattavasti kätevämpi kuin perinteinen matkalaukku, jota voi korkeintaan potkia kiukuspäissään. Parhaimmillaan rinkan voi änkeä ihan täyteen tavaraa eikä se silti tunnu selässä painavalta - aivan kuin minun oma muruseni. Tämä Haglöfs on ehdottomasti paras ostos minkä olen koskaan tehnyt.

Toinen tärkeä kapistus on tietokoneeni, joka tulee olemaan käytännössä ainut linkkini kotisuomeen. Yhteydenpito puhelimitse on kallista, joten käytössä tulee olemaan korvaavat systeemit kuten facebook, sähköposti, skype ja messenger. Haluan tietää mitä läheisilleni ja erityisesti ihanaiselle koiralleni kuuluu.

Kolmantena on kamera, jonka ostin lähes yksinomaan vaihtoa varten. Olen aina haaveillut digijärjestelmäkamerasta, mutta siihen eivät riittäneet rahat ja toisaalta tämä on helpompi pitää mukana minne ikinä meneekin. Ja ominaisuuksia on kuitenkin hieman enemmän kuin peruspokkarissa.

Tässä siis kolme ehdottoman tärkeää mukaan otettavaa tavaraa. Muun pakkauksen suhteen tulen noudattamaan loistavaa ohjetta, jonka olen joskus kuullut jostain: Pakkaa vain ja ainoastaan kaikista välttämättömimmät tavarat mukaan, jonka jälkeen pura laukku ja ota pois puolet juuri pakkaamistasi kamoista. Pakkaa jäljelle jäävät uudestaan ja voilá, nyt mukana on vain kaikki tarpeellinen.

Odottavan aika on pitkä

Tämä tässä on elämäni ensimmäinen blogi, joka kertoo vaihto-opiskeluajastani Englannin Leicesterissä aikana syyskuu 2010-kesäkuu 2011. Opiskelen sosionomiksi Laurea Ammattikorkeakoulussa ja vaihtokouluni tulee olemaan De Montfort University. Mukana menossa on myös luokkakaverini Lilli, joten yksinään ei tarvitse seikkailla. Blogi tulee sisältämään kuulumisia, tunnelmia ja toivon mukaan hieman faktatietoakin, mutta koska se tulee myös koulumme muiden opiskelijoiden käyttöön ja luettavaksi, pyrin pitämään kaikista henkilökohtaisimmat tiedot muualla. Näin ollen esimerkiksi valokuvat minusta ja Lillistä löytyy muista yhteyksistä kuten facebookista tai sähköpostista. Koulun ohjeistuksesta johtuen osa teksteistä tulee myös olemaan englanniksi.

Blogin nimi syntyi siitä toiveesta, että mahdollisimman moni vaihtoajan päivistäni tulisi olemaan happy day. Toivon niin ja uskon niin. Tavoitteena on ottaa tästä kokemuksesta kaikki irti, sillä tämä on todella ainutkertainen mahdollisuus elämässäni.

Tämän ensimmäisen tekstin otsikko puolestaan syntyi siitä tosiseikasta, että odottavan aika todella on pitkä. Olen suunnitellut tätä vaihtoa kohta puolitoista vuotta ja rehellisyyden nimissä on sanottava, että viimeiset puoli vuotta on ollut melkoista hiustenhalkomista. Papereita papereiden perään, hakemuksia ja anomuksia, lippusia ja lappusia, kymmenittäin sähköposteja ja ennen kaikkea hurja määrä odotusta. Jos en mitään muuta tästä vaihdosta opi niin kärsivällisyyttä ainakin! Selvää on, että ilman apua en olisi tästä selvinnyt, joten jo tässä vaiheessa voisin kiittää koulumme kv-koordinaattoria, joka vapaa-ajallaankin on hoitanut meidän asioitamme sekä Lilliä, joka saa kerta toisensa jälkeen verenpaineeni laskemaan sallitulle tasolle.

Pidemmittä puheitta totean, että vielä on muutama tiukka tovi odotettavana, että pääsen matkaan. Siihen asti ehkä postailen tänne jotain, ehkä en. Mutta toivon mukaan turha lätinä jää tähän ja ensi kerralla mukana on jo hieman asiaakin :)