Sataa sataa ropisee ja siksi on hyvä olla katto pään päällä. Niinpä seuraavaksi hieman infoa eri asumismahdollisuuksista, jos joku halajaa tänne seuraamaan kunniallisia jalanjälkiäni.
1. Yksityiseltä vuokratut kämpät
Näissä voi säästää paljon rahaa. Toisaalta, näissä ei sitten tiedä yhtään mitä saa. Itse en lähtisi yksityiseltä vuokrattuun kämppään, ellei paikan päällä olisi joku joka tsekkaisi kämpän kunnon ja vuorkaisännän mielenterveyden. Vaarana on halpa, mutta paskainen ja homeinen loukku, josta keikataan läppärit sun muut arvoesineet kerran kuussa.
2. Yliopiston "hallit"
Student hallien omistajina on usein yksityiset yritykset, jotka tekevät yhteistyötä yliopiston kanssa. Hinnat vaihtelevat paljon ja toisaalta on vähän yks risti kaks, että mistä hallista kämpän saa. Yleisimmin hakija saa laittaa toivomusjärjestykseen kolme hallia, joista sitten katsotaan mihin mahtuu. Kaikissa halleissa en ole käynyt, mutta tässä nyt jotakin:
Liberty Park on oma asumukseni. Kohtuullisen kallis, melko pienet huoneet, pieni junanvessaa muistuttava kylppäri ja kokonaisuudessaan meluisa (ympyränmuotoisella sisäpihalla meinaan kaikuuuuu). Näistä huolimatta olen tyytyväinen asumukseeni, sillä olo täällä on turvallinen, en ole vielä kuullut kenenkään joutuneen täällä varkauksien kohteeksi ja paikat on siistejä ja toimivia. Esimerkiksi keittiön kunnot tarkastetaan kerran viikossa, joten edes jonkinlainen siisteys on säilyttävä. Tämä on hyvä, koska ette oikeasti usko kuinka sikoja ihmiset voivat olla...
Victoria Hall oli se, johon ensisijaisesti toivoin pääseväni ja joka edelleen on oma suosikkini. Plussana aavistuksen halvempi hinta, isot huoneet, kunnon kylppäri ja keittiö-olohuone-yhdistelmä, joissa joskus on jopa sohvat ja telkkari. Täälläkään ei käsittääkseni ole kämppiin murtauduttu. Miinuksena on tiukka sähköbudjetti, joka kuulemma paukkuu kaikilla joka vuosi. Eli lisämaksuja hyvin suurella todennäköisyydellä.
Newark on paikka, jota kehoitan välttämään. Pelkästään tänä lukuvuonna monet asukkaat ovat saaneet luovuttaa arvoesineensä mister murtomiehen kynsiin, turvasysteemit kusee ylipäätään ja paikka on kokonaisuudessaan melkolailla paskainen. Kämppien kuntoa ei tarkasteta tai jos tarkastetaan niin seurauksia ei tule. Röökiä pystyy polttamaan ongelmitta sisällä, vaikka se kiellettyä onkin. Vessat toimivat noin kerran viikossa, ehkä.
Newarf on todella halpa ja siisti. Siivojat siivoaa esimerkiksi keittiön, käytävät ja vessat. Niin, siinä se miinus sitten olikin - Newarfissa jaetaan vessa ja kylppäri kaikkien kämppäkavereiden kanssa. Toinen miinus on se muikea tosiasia, että lämmin vesi ei aina ole itsestäänselvyys vaan saatat hyvinkin pulikoida jääkylmässä vedessä muutaman päivän kerrallaan.
Muihin halleihin kuten Benjamin Russeliin tai upouuteen Codeen en ole tutustunut.
3. Jos ylimääräisiä oravannahkoja on aivan pirullisen paljon, niin ainahan voi asua hotellissa ja ajella limusiinilla. Vaihtoehto se on sekin.
Sataa sataa ropisee ja siksi on hyvä olla katto pään päällä. Niinpä seuraavaksi hieman infoa eri asumismahdollisuuksista, jos joku halajaa tänne seuraamaan kunniallisia jalanjälkiäni. 
Vaihtareiden reissu Yorkiin alkoi vakuuttavasti; meidän bussin kuskina toimi maaninen sekopää, jonka suurinta huvia oli ärjyä kyydittäville milloin mitäkin, haahuilla kaistalta toiselle ja tehdä äkkijarrutuksia. Noh, hengissä selvittiin ja perillä päätettiin istahtaa juomaan kahvit ja haukkaamaan jotain pientä. Jossain vaiheessa joku meistä tajusi katsoa jalkoihin ja kippas kappas - me evästeltiin jonkun haudan päällä.
York Minster kaupungin muureilta kuvattuna. Jumalaisen kaunis, vanha rakennus - sinne oli päästävä! Tuonne neliön malliseen torniin eli koko katedraalin korkeimpaan paikkaan pääsi kiipeämään £4,50 hinnalla.
