No niin armaat karvakuonot, täti sai tänään esitettyä esitelmällisen esitelmänsä muille esittelijöille. Eli suomeksi presentation on nyt tehty. Oman esitelmäni aiheena oli immigration detention of children eli yksi tämän maan monista maahanmuuttokontrollin helmistä; turvapaikanhakijoiden lapsia saa vangita kontrollin nimessä aivan kuten aikuisia. Keskimäärin 1000 lasta vangitaankin joka vuosi. Esitelmässä oli pohdintaa siitä, miten tämä kaikki on saanut alkunsa ja miksi se ylipäätään on ongelma, johon pitäisi pureutua. Niin, miksi lapsia ei pitäisi vangita? Hmmmmm...
Nyt tästä Globalisation & Health- kurssista on vielä essee palauttamatta. Esseen tarkoituksena on arvioida kampanja nimeltä OutCry!, joka taistelee tuota edellämainittua ongelmaa vastaan eli yrittää lopettaa lasten vangitsemisen maahanmuuttokontrollin nimissä. Palautuspäivä on 12.1.2011, muuuutta allekirjoittanut on jo nyhertänyt oman tekeleensä hiomista vaille valmiiksi. Ja koska allekirjoittanut (kaikkien muiden kurssilaisten lisäksi) oli ymmärtänyt tehtävänannon väärin, on essee 3500 sanan mittainen. Kun sen pitäisi olla 2000 sanan mittainen, kuten saimme sattuman kaupalla tietää tänään. Perkele! Siis toki tässähän opiskellaan omaa elämää varten eikä suinkaan arvosanoja saadaksemme, aivan kuten kaikki tekopyhät paskiaiset jaksavat muistuttaa. Eli ei muuta kuin punakynä heilumaan! Eikä se muuten nyppisi yhtään niin paljon, mutta kun rehellisesti voin sanoa, etten ole koskaan eläissäni kirjoittanut yhtä teoreettisesti pätevää esseetä enkä ole ikinä nähnyt näin paljon vaivaa yhdenkään koulutekeleen eteen. Ja täällä esseet tai mitkään muutkaan koulutyöt eivät yksinkertaisesti saa olla liian pitkiä. Nooohhh...
Sananen vielä esitelmistä; uskallan väittää, että allekirjoittanut ja tuo toinen suomalainen naapurihuoneen hyypiö erottuivat edukseen esitelmissä. Kanssaopiskelijamme ovat toisen vuoden yliopisto-opiskelijoita, joiden esitelmät ihan totta olivat pelkkää suoraan paperista lukemista ja yyyybertäyteen buukattuja dioja. Ja esittelijät esitelmöivät esitelmänsä niin saakutin nopeasti, että pahinkin savolainen olisi kateellinen. Joko nämä ihmiset eivät ole koskaan
a) saaneet minkäänlaista palautetta esitelmistään aiemmin tai
b) eivät ole ennen pitäneet esitelmiä. Ikinä. Koskaan.
Mutta näissä merkeissä, iloisena huomisesta kotiinpaluusta, jätän tämän armaan blogini, paskanpuhumisen äänitorveni, lepäämään kutakuinkin kolmeksi viikoksi. On ihana lähteä lomalle kotiin, mutta toisaalta on ihanaa tietää, että tänne palaa vielä. Leicester kiittää ja kuittaa sekä palaa asiaan 7.1.2011!
Hauskaa joulua kaikille! :)
1 kommentti:
Hellurei ja terveuloa kotomaahan! t.Ä
Lähetä kommentti